Mediapalvelu ja kuvapyynnöt: tiedotus (at) vantaan-a-kilta.fi 

------------------------------------

Nimityksiä / Vantaan A-kilta ry (6.2.2012)

Vantaan A-kilta ry:n A-kiltatoiminnasta vastaavaksi ohjaajaksi ja henkilöstön esimieheksi on nimitetty Jouni Hotti 1.2.2012 alkaen. Jouni on A-kiltalaisille entuudestaan tuttu kasvo: Hän toimi 2009-2011 projektityöntekijänä A-kiltojen liitto ry:n SELME-projektissa Etelä-Suomen alueella.

Anu Päkkilä on nimitetty Vantaan A-kiltaan ohjaajaksi 2.1.2012 alkaen. Anu Vastaa A-killan kuntouttavasta työtoiminnasta.


Anu Päkkilä ja Jouni Hotti.



Uusi jättijärjestö ravistelee sirpaleista hyvinvointikeskustelua (6.2.2012)

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä ja muilla hyvinvoinnin parissa työskentelevillä yhteisöillä on nyt uusi keulakuva. Alan kattojärjestö SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry on aloittanut toimintansa tammikuussa.

 

SOSTE haluaa siirtää suomalaisen hyvinvointikeskustelun fokuksen yksityiskohdista kokonaisuuksiin.

 

SOSTE syntyi kansalaisjärjestöjen tarpeesta koota sosiaali- ja terveysalan asiantuntemus entistä tiiviimmin yhteen ja ravistella paikalleen juuttunut hyvinvointikeskustelu jälleen liikkeelle.

 

– Suomalaisten hyvinvointia ja hyvinvointivaltiota puristavat maailman megatrendit: globalisaatio, väestön vanheneminen, kansalaisten eriarvoistuminen ja kuluttajaeetoksen ulottuminen hyvinvointipalveluihin. Sosiaali- ja terveyspolitiikan valintoja ei ohjaa tasaisesti sekä ihmisten tarpeet että talous, tiivistää SOSTEn toiminnanjohtaja Vertti Kiukas.

 

Järjestöissä oivallettiin, että ilman vahvempaa yhteistä ääntä ja rohkeaa otetta hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän ja myös hyvinvointia koskeva keskustelu voi ajautua umpikujaan.

 

– Ratkaisu ei löydy erikseen pankin, sosiaalitoimiston tai terveyspalvelujen tiskiltä, vaan nyt tarvitaan laajempaa ajattelua kestävästi toimivan yhteiskunnan perustasta. Sitä synnytetään kaikkien osapuolten rohkealla yhteisellä keskustelulla, kestävillä hyvinvointiteoilla ja järjestöjen toimilla, Vertti Kiukas sanoo.

 

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry syntyi vastaamaan tähän tarpeeseen. Jäsenmäärällä mitattuna haaste on otettu hyvin vastaan. SOSTEn jäseninä on jo toiminnan alkaessa yhteensä 217 järjestöä, säätiötä ja muuta toimijaa. SOSTE on kokoluokassaan eräs suurimpia suomalaisia järjestöjä.

 

SOSTEn perustivat alan vahvat keskusjärjestöt, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL, Terveyden edistämisen keskus Tekry ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY. Vanhat keskusjärjestöt lopettivat toimintansa 31.12.2011.

 

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Vertti Kiukas, puh. 040 5924 287

viestintäjohtaja Sari Siikasalmi, puh. 050 352 1073

www.soste.fi


"Mielen avain" -hanke käynnisti kokemusasiantuntijoiden koulutuksen (7.12.2011) 

 

”Mielen avain” on tällä hetkellä Suomen suurin mielenterveys- ja päihdehanke. Hankkeen vaikutuspiirissä on 35 Etelä-Suomen kuntaa ja lähes kaksi miljoonaa ihmistä.

Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke ”Mielen avain” on sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) hanke vuosille 2010-2012.

Mielen avain -hankkeelle on myönnetty valtion avustusta 7,5 miljoonaa euroa ja sitä hallinnoi Vantaan kaupunki.

Marraskuussa käynnistyi Helsingissä hankkeen kokemusasiantuntija -koulutus, joka jatkuu syksyyn 2012 asti. Koulutukseen osallistuu 23 mielenterveys- ja päihdekuntoutujaa ja heidän omaista.

Koulutuksen ohjaajat Niina Sinkkonen (oik), Liisa Rauhala ja Päivi Rissanen.

”Kokemusasiantuntija -koulutuksella pyrimme antamaan valmiudet toimia kokemusasiantuntijana yhdessä ammattihenkilöstön kanssa, jotta päihde- ja mielenterveyspalvelut saadaan paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeita”, kertoo ohjaaja Liisa Rauhala.

Kuka on kokemusasiantuntija?

Määritelmiä on monia, mutta ainakin kokemusasiantuntijalla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja päihdeongelmista joko niitä sairastavana, niistä toipuneena, palveluita käyttäneenä, omaisena tai läheisenä.

Kokemusasiantuntijalla on myös koulutusta ja taitoa toimia päihdeongelmaisten auttajana, avustaa päihdepalvelujen kehittämistyössä tai toimia kokemuskouluttajana.

Hannu Ylönen

Lisätiedot:

www.mielenavain.fi

www.kokemusasiantuntija.fi

------------------------------------------

Päihdepalveluissa tarvitaan päihdetyön ammattitutkinnon suorittaneita erityisosaajia

(Lehdistötiedote 15.11.2011)

Allekirjoittaneet järjestöt ovat huolissaan joidenkin päihdepalveluita järjestävien tahojen tavasta olla huomioimatta päihdetyön ammattitutkinnon suorittaneet kilpailuttamis- ja rekrytointitilanteissa.

Lainsäädännöllisiä perusteita tälle ei ole. Näemme päinvastoin, että työnantajien tulisi laajasti hyödyntää osaaminen ja kokemus, joka päihdetyön ammattitutkinnon suorittaneilla on.

Pidämme tärkeänä, että päihdepalveluja tuottavat tahot palkkaavat henkilöstöönsä päihdetyön ammattitutkinnon suorittaneita ammattilaisia.

Päihdetyön ammattitutkinto on osa sosiaali- ja terveysalan yhteistä ammatillista lisäkoulutusta.

Tutkinnon suorittaneet ovat kelpoisia työskentelemään erilaisissa sosiaali- ja terveysalan tai muissa päihdetyön osaamista vaativissa tehtävissä.

He voivat työskennellä perus- ja erityispalveluissa, esimerkiksi päivätoimintakeskuksissa, polikliinisissa yksiköissä, terveyskeskuksissa, sairaaloissa, asumispalveluissa ja päihdehuollon kuntoutumisyksiköissä.

Päihdetyön ammattitutkinnon suorittaminen antaa saman pätevyyden työskennellä päihdetyön yksikössä kuin lähihoitajan tutkintokin. Koska tutkinto antaa päihdetyön erityisosaamista, se tuottaa syvällistä ja monipuolista osaamista päihdetyön kentälle.

Arvostamme sitä, että päihdetyön ammattitutkinto on antanut usealle päihdetoipujalle kuntoutumisen jälkeen mahdollisuuden kouluttautua alan ammattilaiseksi.

Näin on syntynyt kokemusammattilaisuutta, jota päihdeasiakkaat työntekijässä arvostavat. Päihdeasiakkaan ja työntekijän välinen suhde on toipumisen kannalta erittäin merkitsevää.

Vetoamme Sosiaali- ja terveysministeriöön, Opetus- ja kulttuuriministeriöön, Opetushallitukseen ja Kuntaliittoon, että ne ohjeistavat siten, että päihdetyön ammattitutkinto erikoisosaamisena otetaan huomioon ja sitä arvostetaan päihdepalveluita järjestettäessä ja henkilöstöä palkattaessa.

VETOOMUKSEN ALLEKIRJOITTANEET JÄRJESTÖT: A-Kiltojen Liitto ry, A-klinikkasäätiö, Elämäni Sankari ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Kalliolan setlementti, Myllyhoitoyhdistys ry, Sininauhaliitto ry, Sininauhasäätiö, Sovatek –säätiö, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen ASH ry, Suomen päihdetyöntekijöiden yhdistys SPY ry, Terveyden edistämisen keskus ry
-------------------------------------------------------------------------------------------------

Erkki Hietakari A-kiltojen Liiton varapuheenjohtajaksi 2012-2013
(Lehdistötiedote 8.11.2011)


Erkki Hietakari

Vantaan A-kilta ry:n puheenjohtaja Erkki Hietakari jatkaa A-kiltojen Liitto ry:n hallituksen varapuheenjohtajana kaksivuotiskauden 2012-2013.

Hietakari valittiin tehtävään liiton syyskokouksessa Vuokatissa. Puheenjohtaja vuoden 2012 loppuun on Hannu Silvennoinen Tampereelta.

A-kiltojen Liitto on paikallisten A-kiltojen keskusjärjestö. Kaikki Suomen yli kuusikymmentä A-kiltaa ovat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä.

A-kilta tarjoaa päihdetoipujille vertaistukea, harrastuksia, keskusteluryhmiä ja paljon muuta monipuolista päihteetöntä toimintaa.

Monet Suomen A-killoista tarjoavat päihdetoipujien kokemukseen perustuvaa asiantuntijatietoa myös paikalliseen päihdealan yhteistyöhön.

------------------------------------------

VANTAAN A-KILTA RY JUHLI 35 VUOTISTA TOIMINTAA
 
A-KILTA KIITTÄÄ KAIKKIA YHTEISTYÖKUMPPANEITA (Lehdistötiedote 19.9.2011)

-Teitte juhlapäivästämme 17.9.2011 Hiekkaharjun Puistokulmassa todellisen juhlan. Kiitos kaikille, viestittää
Vantaan A-killan puheenjohtaja Erkki Hietakari.

Juhlapuheen piti A-kiltojen Liiton toiminnanjohtaja Ville Liimatainen .

Liimataisen mukaan Vantaan A-killan perustamiseen vuonna 1976 vaikutti kolme merkittävää tekijää.


A-kiltojen Liiton toiminnanjohtaja Ville Liimatainen

-Ensimmäinen tärkeä syy A-killan perustamiseen oli tarve päihdetoipujien omalle yhteisölle. Kaupungissa oli 1970-luvulla aktiivisia ja osaavia päihdetoipujia, jotka ymmärsivät, minkä mahdollisuuden ja tuen A-kiltatoiminta päihdetoipujille antaisi, Liimatainen sanoi.

-Toinen tärkeä tekijä Vantaan A-killan perustamisen takana oli kaupungin ymmärtävä suhtautuminen ja asenne päihteettömän kiltatoiminnan tarpeellisuuteen.

-Kolmas asia, jota ei missään tapauksessa saa unohtaa, oli Vantaan A-klinikan tärkeä rooli ja tuki killan perustamisvaiheessa ja koko sen toiminnan aikana.

-A-klinikalla ymmärrettiin hyvin, että päihdeongelmaiset ja toipujat tarvitsevat ammatillisen päihdepalvelun lisäksi vertaistukea ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa päihteiden tilalle, Liimatainen korosti.

-Voin sanoa, että Vantaan A-killasta on kehittynyt vuosien mittaan hyvä kilta. Olen maininnut Vantaan monissa yhteyksissä hyvänä tutustumiskohteena A-kiltatoimintaan.

-Vantaan A-killassa toteutuu erinomaisesti monipuolinen toipumiskulttuuri: Siellä on sekä vertaistukea että toiminnallisuutta. A-kilta tuottaa myös palveluja, Ville Liimatainen sanoi.


Hilkka Vihavainen (vas), Patrik Silfverberg, Arja Kanerva ja Sanna Martikainen toivat Vantaan kaupungin päihdepalvelun onnittelut 35-vuotiaalle A-killalle.


VANTAAN KAUPUNKI TUKEE A-KILTAA

Kaupungin päihdepalvelun tervehdyksen 35v juhliin toi Vantaan päihdepalvelujen päällikkö Hilkka Vihavainen.

-Kaupunki arvostaa A-kiltaa päihteistä toipuvien auttajana. Monipuolinen vertaistuki ja toiminnallisuus ovat viitoittaneet monien tietä kohti päihteetöntä ja ihmisarvoista elämää.

-Arvostamme A-kiltaa myös palvelujen tuottajana. Esimerkiksi päihteetön Kiltakoti on tarjonnut toimintansa aikana oman asunnon monelle vantaalaiselle asunnottomalle päihdetoipujalle, Vihavainen sanoi.

Valtiovallan tervehdyksen 35v juhliin tuonut vantaalainen kansanedustaja ja kunnallispoliitikko Mika Niikko korosti kolmannen sektorin roolia yhteiskunnassa.

Vantaalainen kansanedustaja Mika Niikko

-Nykyinen Suomen hyvinvointi on tulevaisuudessa uhattuna ilman vapaaehtois- ja yhdistystoimintaa.

-Kukaan ei pysty mittaamaan sitä taloudellista ja inhimillistä kärsimystä, minkä alkoholismi perheisiin ja yhteiskuntaan tuo.

-Myös Vantaalla on tarvetta nostaa päihteettömän elämäntavan eteen töitä tekevä kolmas sektori entistä suurempaan arvostukseen ja rooliin, Niikko uskoo.

 
Juha Leistola (vas), Erkki Hietakari, Hilkka Seppälä ja Marja-Leena Nousiainen.

Erkki Hietakari ja Hilkka Vihavainen juhlatunnelmissa.

  

 
Pirkko Kinnunen, A-killan "the grand old man" Alpo Mäkitalo, Kari Nikola ja Erkki Hietakari.

A-killan laulukuoro "Pulisong" nostalgisissa juhlatunnelmissa.

  
Toimittaja Hannu Ylösen kirjoittama A-killan historiikki julkistettiin A-killan 35v juhlissa 17.9.2011.

USKOMATON PÄIHTEISTÄ TOIPUMISTARINA

(Huhtikuu 2011) 

Vantaalaisen Reijo ”Roope” Girsenin tarina on vailla vertaa. Vielä 1980-luvulla miehen alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö oli itsetuhoista. Mielenterveys oli romahtamispisteessä.

Reijo "Roope" Girsen

Nyt Roopella on veteraanisarjojen SM-mitaleja urheilu-uralta taskussa jo kaksikymmentä. Vuoden 2009 veteraanien yleisurheilun MM-kisoissa 2009 Girsen selviytyi pikamatkoilla välieriin.

Saarijärvellä syntynyt Girsen sai geenit urheiluun syntymälahjana. Nykyisin hän asuu Vantaan Hiekkaharjussa.

”Jo kahdeksanvuotiaana juoksin kilometrin matkan neljään minuuttiin. Voitin paikallisissa kilpailuissa kaikki yläkoulun pojat. Siihen aikaan koulumatkat taittuivat kävellen tai juosten”, Girsen kertoo.

”Nuoruuteni oli päihteetön. Alle 20-vuotiaana en käyttänyt alkoholia. Tupakkaa olen kokeillut ainoastaan muutaman kerran”.

Reijo Girsen sanoo, että ensimmäinen humalakokemus on armeija-ajalta.

”Ongelmajuominen alkoi heti. Humalatilat olivat hillittömiä ja hankaluuksia syntyi. Oliko minulla urheilugeenien lisäksi myös alkoholistin geenit veressä jo silloin”, Girsen pohtii.

Pohjakosketus päihteisiin 1985

Muutama vuosi armeijan jälkeen liikunta jäi Reijon elämässä taka-alalle.

”Tilalle tulivat viina, laulu ja naiset. Muutin työn perässä pääkaupunkiseudulle”, Girsen muistelee.

Päihteiden käyttö lisääntyi 1970-luvulla, mutta hyväkuntoinen mies kesti rajun päihteiden käytön ja työelämän rasitukset vuosikausia.

”Pisin aika, jonka olin 70-luvulla raittiina, oli kaksi kuukautta. Halusin näyttää anopille, että kyllä tämä mies ilman viinaksia osaa elää”, Girsen naurahtaa.

”Päihteiden käyttö lisääntyi ja muuttui hurjaksi 70-luvun lopulla. Pian kuljin juopporemmien mukana päivä- ja viikkokausia”.

”Menetin juomisen takia monen monta työpaikkaa ja ihmissuhdetta. Pahimmillaan kaikki juomat, myös lasoli ja kolina, kelpasivat”.

”Loppuaikoina join päivittäin pullon kirkasta viinaa ja kyytipojaksi lonkeroa, olutta tai viiniä. Myös itsetuhoinen lääkkeiden ongelmakäyttö kuului arkipäivään”.

Reijo Girsenin rankka alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö kesti noin 15 vuotta.

”Olin mielisairaalassa monta kertaa. Jouduin myös vatsahuuhteluun itsemurha-ajatusten ja lääkkeiden yliannostuksen takia”, kertoo Girsen rehellisesti hurjista juomavuosistaan.

”Monet kerrat yritin omin voimin päästä kuiville, mutta aina viinapiru vei voiton”.

Pohjakosketuksen viinan huuruiseen elämään Reijo ”Roope” Girsen sai vuonna 1985, kun hän joutui katkaisuhoitoon Vantaan Katriinan sairaalaan.

”Oli aikaa ajatella menneitä elämässä tapahtuneita ikäviä asioita: Muun muassa oma avioero, serkkuni itsemurha, rattijuopumus. Tätäkö tämä elämä on? Jotain uutta alkoi tapahtua silloin sisimmässäni”, Roope muistelee.

”Oma merkitys raitistumiseeni oli sillä, että Katriinan sairaalassa lääkärit antoivat faktatietoa siitä, miten tuhoisaa viina on ihmisen elimistölle ja mielenterveydelle”.

”Jo sairaalassa ollessa aloin ulkoilla ja tehdä kävelylenkkejä. Elämänhalu alkoi pikku hiljaa palautua”.

Liikunta loppuelämän pelastusrengas

Reijo ”Roope” Girsenin mukaan liikunta ja urheilu olivat hänelle loppuelämän pelastusrengas.

”Uuden raittiin elämän alku oli todella vaikeaa. Sain vieroitusoireisiin lääkitystä, mutta ahdistus ja levottomuus olivat ensimmäisten kuukausien aikana hirveitä”.

”Viimeisen viinaryypyn otin vuonna 1985. Raitistuin 38-vuotiaana. Painoin silloin 110 kiloa, mutta jo ensimmäisen vuoden aikana pudotin painoa 20 kiloa, ja aloin kiinnittää entistä enemmän huomiota ruokavalioon”.

”Liikunta ja urheilu pelastivat elämäni. Urheilusta saamani mielihyvä ja nautinto täyttivät sen aukon, minkä päihteiden käytön lopettaminen sisimpään jätti”, Girsen kertoo.

Ensimmäisen maratonin uudesti syntynyt mies juoksi jo vuonna 1987 Tukholmassa.

”Liityin Keravan maratoonareihin, ja harjoittelimme tiiviisti yhtenä ryhmänä. Kerkesin juosta maratonin 19 eri maassa. Mielenkiintoisin kokemus oli massiivinen kymmeniä tuhansia juoksijoita kerännyt New Yorkin maraton vuonna 1992”.

”Paras aika maratonilla on 2 tuntia 51 minuuttia Lappeenranta-Viipuri reitiltä vuonna 1993. Viimeisen täysmaratonin juoksin 1994”.

”Vuonna 1996 olin kovassa kunnossa. Parhaina urheilusaavutuksina pidän edelleen silloista Lanzaroten puolimaratonin voittoa 45-vuotiaiden sarjassa ja Finlandia -hiihdon 30. sijaa. Olin silloin 49-vuotias”, Reijo Girsen sanoo.

Vantaan A-kilta on ollut yksi Reijo Girsenin päihteettömän elämän tärkeä tukipilari. Mies on edelleen Vantaan A-killan jäsen. 90 -luvulla Roope osallistui A-kiltojen Liiton joukkueessa monta kertaa Suomi juoksee -tapahtumaan.

”Ensimmäisen veteraanien SM-pronssin sain 1997 maastojuoksusta. Nyt minulla on neljä SM-kultaa, kahdeksan SM-hopeaa ja kahdeksan SM-pronssia”.

”Veteraanien MM-kisoissa 2009 Lahdessa pääsin 200 ja 400 metrillä välieriin. SM-mitaleja aion vielä tulevina vuosina metsästää”, teräsvaari Reijo ”Roope” Girsen lupaa.

Hannu Ylönen

______________________________________________________

Asunnottomien yönä 17.10.2010 teemapaneeli Myyrmäessä:

"Kolmannen sektorin" rooli syrjäytymisen ehkäisyssä

(Lokakuu 2010) 

Vantaan A-kilta ry, Ruoka-apu ry ja Sininauhasäätiö haastoivat Vantaan kaupungin poliittiset päättäjät suuren yleisön eteen vastaamaan asunnottomuuteen, köyhyyteen, päihde- ja mielenterveysongelmiin sekä niiden hoitoon liittyviin kysymyksiin.

 

Vantaan kuntapäättäjät ottivat haasteen vastaan, ja kaikille avoin tilaisuus järjestetään Myyrmäessä ”Asunnottomien yön” iltana sunnuntaina 17.10 kello 16 - 18.

 

Teemapaneelissa pureudutaan ”kolmannen sektorin” rooliin syrjäytymisen ehkäisyssä. Tapahtuma on Myyrmäen entisellä terveysasemalla Ruoka-apu ry:n tiloissa osoitteessa Iskostie 5.

 

Tilaisuuden juontaa Vantaan A-kilta ry:n asumispalvelupäällikkö Seppo Flinck. Tapahtuman aikana yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä Vantaan kuntapäättäjille.

 

YK:n yleiskokous julisti jo vuonna 1992 lokakuun 17. päivän kansainväliseksi teemapäiväksi köyhyyden poistamiseksi. Asunnottomien yö on osa kansainvälistä teemapäivää.

 

 

Asunnottomien yön teemapaneeliin Myyrmäessä 17.10.2010 osallistuvat poliittiset päättäjät:

-Jouko Jääskeläinen, Kristillisdemokraatit

-Pietari Jääskeläinen, Perussuomalaiset

-Jussi Saramo, Vasemmistoliitto

-Juha Kovanen, SKP

-Timo Juurikkala, Vihreät

-Mustafe Hagi, Keskusta

-Jukka Hako, SDP

-Toni Sandström, Kokoomus

 

A-killan asumispalvelupäällikkö Seppo Flinck (vas), Ruoka-apu ry:n puheenjohtaja Jari Ilmonen ja Sininauhasäätiön toimialavastaava Hannu Kärkkäinen ovat Asunnottomien yön 17.10.2010 teemapaneelin puuhamiehet.

Osa kansalaisista on jo syrjäytynyt yhteiskunnan ulkopuolelle. Ongelma on todella paha. Syrjäytyneiden ihmisten hätä on huutava, olipa syrjäytymisen syy sitten mikä tahansa: Köyhyys, asunnottomuus, päihteet, mielenterveysongelmat tai joku muu asia.

Julkisen ja yksityisen sektorin lisäksi syrjäytymistä yhteiskunnassamme yrittää ehkäistä ns. kolmas sektori, jonka toimijat eivät tavoittele toiminnallaan voittoa. Rahallisen liikevoiton sijaan niillä on sosiaalisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita. Kolmannen sektorin pääasiallisia toimijoita ovat yhdistykset ja säätiöt.

”Kolmas sektori tekee työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi kaupungin virallisten organisaatioiden rinnalla. Kolmas sektori täydentää muun muassa sosiaalitoimistojen tekemää työtä sekä kaupungin tarjoamia asunto-, päihde- ja mielenterveyspalveluja”, kertoo Sininauhasäätiön päihteettömästä asumisesta Vantaalla vastaava Hannu Kärkkäinen.

 

”Kolmannen sektorin vahvuus työssä on omakohtaiseen toipumiskokemukseen perustuva ammattitaito ja vertaistuen antaminen tukea tarvitseville”, Kärkkäinen korostaa.

 

Hannu Ylönen

-----------------------------------------------------------------------

A-killat kesäpäivillä Nurmijärven Kiljavanrannassa (Heinäkuussa 2010)

Valtakunnalliset A-kiltojen kesäpäivät vietettiin heinäkuun helteessä 3. - 4.7. Nurmijärvellä hotelli Kiljavanrannan ja kirkasvetisen Sääksjärven rantamaisemissa.

A-kiltojen Liiton SELME -projektityöntekijä Ritva Virrankari  (oik) opasti kiltalaisia inkkarikanootilla melonnan saloihin.

-Kaikkiaan Suomessa on yli 60 A-kiltaa. Nurmijärvelle kokoontui toistasataa kiltalaista eri puolilta Suomea.

-A-kiltatoiminnan perusarvoja ovat päihteettömyys, toiminnallisuus ja vapaaehtoisuus.

-Keskeistä A-kiltatoiminnassa on vertaistuki päihdetoipujille ja päihteettömän elämäntavan tukeminen.

-A-kiltojen valtakunnalliset kesäpäivät järjestivät pääkaupunkiseudun A-killat (Espoo, Helsinki, Kirkkonummi ja Vantaa) sekä A-kiltojen Liitto ry.

-Kiltaväelle tarjottiin mahdollisuus kirkkovenesoutuun ja inkkarikanootilla melontaan.

Kirkkovenesoutu kiinnosti A-kiltojen kesäpäivillä.

-Urheilukentällä pelattiin hellettä uhmaten lentopalloa, sählyä, tennistä ja frisbee-golfia. Perinteinen tikkakisa oli korvattu putkella puhallettavilla tarkkuustikoilla. Kesäpäivien päätteeksi kisailtiin saappaanheiton mestaruuksista.

-Lauantai-illan kesäiltamat tahditti Vantaan A-killan OMA MOCA orkesteri.

 

---

Uusi Kiltakoti asunnottomille vantaalaisille
(Maaliskuu 2008)

Vantaan A-kilta ry:n uusi kuntouttava tuetun asumisen yksikkö Kiltakoti vihittiin käyttöön maaliskuussa 2008. Vantaan Asolassa sijaitsevassa Kiltakodissa on omat asunnot neljälletoista asunnottomalle vantaalaiselle. Talossa on yksiöitä ja kaksioita yksinäisille ihmisille ja pariskunnille.

Vantaan A-kilta ry:n Kiltakoti valmistui Vantaan Asolaan vuoden 2007 lopulla

Kiltakodin rakennusprojektin suojelija, valtioneuvos Riitta Uosukainen väritti avajaisia eloisalla olemuksellaan.

-Kun kuulin, että rakennukseen valmistuu oikeita koteja asunnottomille, en epäillyt hetkeäkään hankkeen suojelijaksi ryhtymistä. Arvostan suuresti, että talon perussääntö on päihteettömyys. On hyvä, että talossa on henkilökuntaa asukkaiden tukena, painotti Riitta Uosukainen Kiltakodin avajaisissa.

-Viinapirun nitistäminen kuuluu valitettavan monen suomalaisen arkeen. Päihdeongelma ei katso ihmisen ikää, sukupuolta, koulutusta eikä asemaa yhteiskunnassa. Viina ja muut päihteet aiheuttavat maassamme turhan paljon väkivaltaa sekä taloudellista ja epäinhimillistä kärsimystä.

-Useimmat ihmiset eivät selviydy vaikeasta viina- ja huumekierteestä yksin. Auttavien ammatti-ihmisten lisäksi tarvitaan avuksi myös positiivista asennetta ja uskoa parempaan. Rukous on sellainen voimavara, johon turvaudutaan tänä päivänä liian harvoin. Oman elämän lisäksi rukouksiin on hyvä liittää läheiset ihmiset, valtioneuvos Uosukainen korosti.

Hengellisen siunauksen Kiltakodille toimitti talon avajaisissa Rekolan seurakunnan pastori.

Huoli päihteiden liikakäytöstä on todellinen, sillä Alkon verollinen myynti oli viime vuonna rahassa mitattuna muhkeat 1,3 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna kertyi noin neljä prosenttia.

Kaupunki ja A-kilta yhteistyössä

Vantaan A-killan asumispalvelupäällikkö Seppo Flinck korosti Vantaan kaupungin roolia Kiltakodin rakennusprojektin toteutumisessa. Flinckin mukaan asukkaat ovat kotiutuneet taloon ongelmitta, ja yhteishenki on hyvä.

Seppo Flinck kiitteli hyvää yhteistyötä Vantaan kaupungin kanssa.

Vantaan kaupungin puheenvuoron Kiltakodin avajaisissa käytti perhepalvelujohtaja Maritta Pesonen.

-Kaupunki arvostaa A-kiltaa asunnottomien ja päihdeongelmaisten auttajana. A-kilta on kehittynyt vuosien mittaan vertaistukea antavasta ja vapaaehtoistyötä tekevästä roolista myös merkittäväksi palvelujen tuottajaksi kaupungille. Kiltakodin ja kaupungin kesken on solmittu ostopalvelusopimus asunnoista, johtaja Maritta Pesonen kertoi.

Valtiovalta on asettanut pitkäaikaisen asunnottomuuden poistamisen tavoitteeksi vuoteen 2015 mennessä.

-Valtiovallan pyrkimys pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen edellyttää kaupungilta lisäpanostuksia: Ennalta ehkäisevää päihdetyötä on tehtävä nykyistä enemmän, ja asunnottomille on rakennettava lisää asuntoja. Tässä työssä A-kilta on nyt ja tulevaisuudessa Vantaan kaupungille tärkeä kumppani. En pitäisi ihmeenä, että lähivuosina saisimme viettää vielä toisen Kiltakodin avajaisia, Pesonen totesi.

Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen painotti, että kumppanuus kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on tervetullutta nykypäivää kaupungin eri toimialoilla. On hyvä, ettei kaupungin tarvitse rakentaa ja hoitaa kaikkia palveluja yksin.

-Toivon ja uskon, että saumaton yhteistyö A-killan kanssa päihdepalveluissa jatkuu myös tulevina vuosina, kaupunginjohtaja Paajanen summasi.

Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen (oik) oli läsnä Kiltakodin avajaisissa.

A-kiltojen liiton tervehdyksen tilaisuuteen toi puheenjohtaja Riitta Keuramo Jyväskylästä. Keuramon ydinajatus juhlaväelle oli A-klinikoiden ja A-kiltojen yhteistyön tärkeys maamme päihdeongelman hoidossa. 40-vuotista taivaltaan juhlivalta A-kiltojen liitolta ilmestyy huhtikuussa historiikki.

-Kiltakodin valmistuminen Vantaalle vuonna 2007 on jo A-kiltojen liiton uudessa 40-vuotis historiakirjassa mukana, Riitta Keuramo paljasti.

Hannu Ylönen